Seminaaria, testiä ja hirvikannan hoitoa

Written by webmaster on . Posted in Puheenjohtajan palsta

Kesäsuunnistuksen kilpailukausi päättyi komeasti oman seurani RR:n Halikko-viestin voittoon peräti 14 vuoden tauon jälkeen. Viestin voitto oli Rykmentin kolmas. Kun vielä kova kilpakumppani Delta sijoittui kolmanneksi sekä voitti seurojen välisen pistekilpailun ja HS:n nuorekas joukkue saavutti kahdeksannen sijan, voidaan Suunnistavan Uudenmaan alueella olla tyytyväisiä. Täällä tehdään hyvää työtä suunnistuksen eteen.

Perinteinen syksyn suunnistusseminaari järjestettiin keskiviikkona 12.10 Pirkkolassa. Seminaarin tavoitteita olivat ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelut, toiminta-alueiden kehittäminen painopisteenä valmennus ja kilpailutoiminta, aluemestaruuskilpailujen järjestäjien kartoitus sekä samalla suunnistuksen strategian jalkauttaminen SU:n tasolle. Seminaari helpottaa osaltaan myös päätösten tekoa syyskokouksessa.

Itselleni jäi seminaarista yleisvaikutelmaksi myönteinen jälkimaku ja rakentavan kriittinen henki. Kritiikki kohdistui erityisesti aluevalmennukseen ja sen yleisjärjestelyihin. Osa menestyksekkäistä seuroista on sanoutunut irti toiminnasta ja on hoitanut valmennustoimintansa itsenäisesti. Paluu entiseen yhteistyöhön voidaan saavuttaa vain koko järjestelmää, sen kaikkia osa-alueita yhdessä parantaen. Keskustelu jatkuu jälleen syyskokouksessa ja hallituksessa ennen sitä.

Hiihtosuunnistuksen kilpailujärjestelyjen haasteet eivät ainakaan vielä täysin ratkenneet. Myönteisenä kehityksenä Mäntsälän Urheilijat järjestää jälleen keskimatkan ja pitkän matkan kansalliset sekä samalla aluemestaruuskilpailut. Myös nuorten AOV ja AOK löysivät melko varmasti omat kilpailujärjestäjänsä.  Kilpailujen järjestäjäkoulutus todettiin hyvin tarpeelliseksi ensi vuoden toimintakohteeksi. Eri tasojen ratamestarikoulutusten tarve on jatkuvaa.

Aluevalmennustestit pidettiin lauantaina 15.10 Solvallassa. Myös kahdeksan muun alueen testit ajoittuivat samalle, säätilaltaan varsin suosiolliselle päivälle. Aamun ratatestit Solvallan 370 metrin radalla tosin juostiin kohtuullisen koleassa kelissä. 5000 metrin ja 3000 metrin testeihin osallistui kolmisenkymmentä nuorta naista ja miestä. Iltapäivän auringossa pidettyjen 5-10km:n maastotestien osallistujamäärä nousi yli kolmenkymmenen. Testirata oli 2,5 km pitkä sprinttikartalle suunniteltu 12 rastin suunnistusrata, johon urheilijat saivat tutustua ennakkoon ja jonka kympin testaajat kiersivät neljä kertaa. Rata huipentui loppuosaltaan raastavaan lähes 45 metrin nousuun, joka sai maitohapot varmasti kaikkien lihaksiin. Testipäivä oli siten samalla erinomainen maksimaalisten kykyjen harjoituspäivä kaikille osallistujille. Alueen puheenjohtajana sain kokea nuorten urheilijoiden kovan yrityksen ja hyvin järjestetyn testipäivän.

AV-testit ovat kirjallisten hakemusten ja kauden kilpailumenestyksen ohella peruste aluevalmennukseen valinnalle. Suunnistusliiton valintaryhmä julkistaa ryhmävalinnat perjantaina 29.10. Kaikki testeihin osallistujat eivät kuitenkaan ole jättäneet hakemustaan aluevalmennukseen. Hakemusten määrä on huolestuttavasti vähentynyt paitsi Uudellamaalla myös muilla alueilla. Syitä tähän on huolellisesti analysoitava ja kiinnostusta nostettava. Kaiken kaikkiaan koko aluevalmennusjärjestelmä on suunniteltava nousujohteiseksi ja tavoitehakuiseksi sekä laadukkaaksi, kuten jo seminaarin yhteydessä todettiin.

Aluevalmennus on yksi SU:n ydinprosesseista nuorisotoiminnan, harrastesuunnistuksen ja kilpailutoiminnan ohella. Prosessin lopputuote on toimiva ja laadukas aluevalmennusjärjestelmä.

Aluevalmennus tukee paitsi valmennukseen valittujen urheilijoiden urheilijaksi kasvamista ja päivittäistä harjoittelua myös alueen seurojen valmennustoimintaa. Samalla aluevalmennus tuottaa urheilijoita SSL:n huippu-urheilijoiden valmennusryhmiin. Aluevalmennuksen asiakkaita ovat siten aluevalmennusryhmään valitut suunnistajat, alueen seurat sekä myös Suomen Suunnistusliitto.

Valtakunnallinen hirvikannan hoitosuunnitelman laatimisprojekti on käynnissä. Hoitosuunnitelmalla, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä, linjataan tulevaa hirvikannan hoitoa. Tämän vuoden maaliskuussa toimintansa aloittanut Suomen Riistakeskus ja sen alueelliset riistaneuvostot vastaavat riistahallintolakiin(1.3.2011-) perustuen hoitosuunnitelman valmistelusta, laatimisesta ja päivityksestä. Kokonaistavoitteena on sovittaa yhteen hirveen liittyviä eri osapuolten osin ristiriitaisia näkemyksiä ja saavuttaa mahdollisimman tyydyttävä tilanne.

Hoitosuunnitelman valmisteluun liittyvä sidosryhmätilaisuus pidettiin ke 19.10 Viikin Gardeniassa, jonne Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto oli kutsunut 31 eri sidosryhmän edustajaa. Kutsua noudatti runsaat puolet sidosryhmistä, myös Suunnistava Uusimaa. Tilaisuus tarjosi samalla erinomaisen mahdollisuuden tutustua muihin metsästä ja luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneisiin ryhmiin. Tilaisuudessa kuultiin aluksi kolme alustusta, jotka koskivat uuden Suomen Riistakeskuksen roolia, alueen hirvitilannetta ja hirvivahinkotilannetta liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa, hirvenmetsästyksen järjestelyjä sekä projektin kokonaistavoitteita. Iltapäivällä laadittiin kaksi ryhmätyötä, joissa kartoitettiin ensin hirvikannan myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä sekä sen jälkeen kannan hoitoon liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia ratkaisuehdotuksineen ja kehittämisideoineen.

Suunnistaja kohtaa hirven erittäin harvoin kilpailutilanteessa. Sen sijaan ratamestarin tai taitoharjoittelijan hirvenkohtaamisen todennäköisyys on epäilemättä suurempi. Hirvi ei aiheuta pelkoa, vaan metsään uskalletaan mennä turvallisesti. Suunnistajien ja hirvenmetsästäjien suhteen ovat olleet vuosikymmeniä arvostavat. Kilpailukalenteri ja metsästyskausi menevät nykyisin vain hiukan päällekkäin syksyllä, kun metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Suuremmissa kilpailuissa hirvelle ja muulle riistalle varataan suoja-alueita tai hirvet ajetaan tilapäisesti pois kilpailumaastosta. Suunnistajalle hirveen liittyvä negatiivisin asia lienee hirvikärpänen.

Hoitosuunnitelma-projektin toinen sidosryhmätilaisuus pidetään ensi keväänä. Sidosryhmät laativat luonnollisesti lausuntonsa tuotokseen ennen sen lopullista hyväksymistä runsaan vuoden kuluttua.

Seuraavana on vuorossa sääntömääräinen syyskokous, jonka tärkeimmät päätökset keskittyvät ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymiseen sekä hallituksen jäsenten valintaan. Toivon mahdollisimman monen seuran osanottoa keskiviikkona 2.11 alkaen klo 18 Pirkkolassa.

 

Vesa Tervo

SU:n puheenjohtaja